2.4.2012

VUONNA 2007 SYNTYNEIDEN LASTEN HYVINVOINTIKYSELYN TULOKSIA

Lapset haluavat viettää aikaansa vanhempien, sisarusten ja päivähoidon aikuisten kanssa

Lasten kokemuksia omasta elämästä, kotona ja päivähoidossa, kartoitettiin helmikuussa 2012 kymmenessä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa [1]. Vastaajina oli 639 vuonna 2007 syntynyttä lasta. Lasten vanhempi toimi lapsen haastattelijana.

Aineistosta välittyy kuva hyvinvoivista ja tyytyväisistä lapsista ja heidän perheistään. Lapset haluavat tehdä aikuisten kanssa asioita, joissa aikuinen on läsnä, heidän kanssaan halutaan myös leikkiä niin päivähoidossa kuin kotona. Aikuisten kanssa halutaan myös pelata ja tehdä arkipäivän askareita. Sylissä oleminen, hali ja rakkaus sekä leikkiminen olivat suosituimpia vastauksia, kun lapsilta kysyttiin, mikä saa heidät hyvälle mielelle.

Lapset liikkuvat  yleisesti varsin vähän päivähoitopäivän ulkopuolella. Lasten ajasta kotona TV:n katsominen vie vähintään puoli tuntia päivässä ja neljä viidestä lapsesta katsoo TV:tä päivittäin tunnin tai enemmän. Osalla lapsia näyttäisi olevan liian paljon ruutuaikaa, liian vähän unta ja liian vähän liikuntaa.

Päivähoidossa halutaan ensisijaisesti leikkiä. Päivähoidossa on kivoja aikuisia ja kavereita, saa puuhastella ja leikkiä, ruokakin on melko hyvää. Joskus on liikaa hälyä ja meteliä, joku tönii tai kiusaa. Valtaosalla lapsista on päivähoidossa aina kaveri ja he saavat aina leikkiä tarpeeksi. Kun päivähoidossa tapahtuu ikäviä asioita, ne liittyvät yleisimmin kiusaamiseen, samoin kuin kavereiden kanssa sattuvat ikävät asiat. Leikkiminen, kaverit, ulkoilu ja aikuisten kanssa yhdessä tekeminen ovat lapsista mukavinta tekemistä.

Pieni osa lapsista välittää kokemuksensa siitä, että on jäänyt ilman kavereita sekä päivähoidossa että kotona tai on joutunut kiusatuksi. Aikuinen ei ole myöskään lohduttanut, kun lapsella on ollut paha mieli. Joskus aikuinen ei ole edes huomannut lapsen pahaa mieltä.

Päivähoidon melu kuormittaa sekä lapsia että henkilökuntaa. Suuri osa lapsista löytää rauhallisen paikan päivähoidossa useimmiten jostakin toisesta tilasta tai huoneesta, jonkin esineen alta tai takaa tai yksinkertaisesti laittamalla korvat lukkoon. Tosin lapset myös kertoivat, että ei päivähoidossa ole rauhallista paikkaa lainkaan.

Yleisesti ottaen lasten kautta välittyy kuva varsin hyvästä lasten arjesta. Toisaalta me emme voi ohittaa niitä merkkejä, joita nyt käsillä olevasta aineistosta nousee. Kodin arjessa on hyvä huomioida se, että pienet lapset tarvitsevat riittävästi lepoa, rauhaa, liikuntaa ja ennen kaikkea unta. Perheen kanssa vietetty säännöllinen yhteinen ruokahetki on arvokas lapsen kehityksen kannalta. Erittäin tärkeää on vahvistaa lasten sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä ristiriitojen käsittelyä. Päivähoidossa on syytä olla sensitiivinen niiden lasten kohdalla, jotka ilmaisevat olevansa ilman yhtään ystävää, jäävänsä ilman lohdutusta tai aikuisen huomiota.

Merkittävää on myös se, että lapset toivovat meiltä aikuisilta ennen kaikkea läsnäoloa; lasten toiveet ovat varsin vaatimattomia ja arkisia. Nämä toiveet on suhteellisen helposti lunastettavissa.

Nyt käsillä olevaa aineistoa hyödynnetään kuntien varhaiskasvatuksen kehittämistyössä sekä vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineistosta tehtävä laajempi lasten hyvinvointia kuvaava analyysi raportoidaan elokuun 2012 lopussa.

Lisätietoja kehittämiskoordinaattori Timo Turunen ja toimitusjohtaja Merja Salmi. etunimi.sukunimi(at)sosiaalitaito.fi

[1] Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Vihti, Karkkila, Kerava, Tuusula